Maalämpöpumppujärjestelmien tärkeimmät asennustiedot

Tieteellinen suunnittelu ja tarkka rakentaminen takaavat tehokkaan toiminnan

Kiinan edistäessä "dual carbon"-strategiaansa maalämpöpumppujärjestelmät (GSHP) ovat kasvattaneet suosiotaan asuin-, liike- ja teollisuussektoreilla energiatehokkuutensa ja ympäristöhyötyjensä ansiosta. Asennuksen laatu vaikuttaa kuitenkin suoraan järjestelmän suorituskykyyn, käyttöikään ja luotettavuuteen. Alan asiantuntijat ovat tiivistäneet tärkeimmät asennustiedot todellisten projektien perusteella ohjatakseen ammattilaisia.

I. Alustava kartoitus ja suunnittelu: Räätälöidyt ratkaisut riskien lieventämiseksi

1. Geologinen ja hydrologinen arviointi
   Maalämpöpumput vaativat riittävästi vesilähteitä, joiden vedenlaatu on hyväksytty (esim. kiintoainepitoisuus ≤50 mg/l, sedimenttipitoisuus ≤1/200 000). Jos vesilähteitä on liian vähän, voidaan ottaa käyttöön hybridijärjestelmiä (esim. vesilähde + jäähdytystorni). Huono vedenlaatu edellyttää esikäsittelylaitteita, kuten hiekkasuodattimia tai käänteisosmoosiyksiköitä.
   TapaustutkimusPohjoisessa projektissa pohjaveden kovuutta ei testattu, mikä johti lämmönvaihtimien vakavaan kalkkikertymään ja 30 prosentin hyötysuhteen laskuun. Suorituskyky palautettiin vedenpehmennyslaitteen asentamisen jälkeen.

2. Kuorman laskenta ja laitteiden valinta
   Tarkat jäähdytys-/lämmityskuormalaskelmat rakennustyypin (esim. asuinrakennus, hotelli, tehdas) perusteella ovat välttämättömiä ylimitoituksen välttämiseksi. Esimerkiksi hotelliprojekti, jossa oli ylimitoitettuja laitteita, johti 25 % korkeampaan energiankulutukseen pitkittyneen alhaisen hyötysuhteen vuoksi.

3. Järjestelmän asettelun suunnittelu
   Konehuoneen tulee sijaita vesikaivojen tai maasilmukan lähellä putkien pituuden minimoimiseksi. Huoltotilaa (esim. 1,2 m vapaata tilaa isäntäyksikön ympärillä) on varattava.

II. Asennus ja rakentaminen: Standardoidut toiminnot laadunvarmistusta varten

1. Maasilmukkalämmönvaihtimen asennus

• Porausreiän syvyys ja välitPystysuuntaisia ​​porausreikiä suositellaan 80–150 metrin syvyyteen 4–6 metrin välein lämpöhäiriöiden estämiseksi.

• TäyttömateriaaliKorkean lämmönjohtavuuden omaava hieno hiekka tai erikoistäyttömateriaalit parantavat lämmönsiirtotehokkuutta.

• PainetestausAsennuksen jälkeen on suoritettava 0,8 MPa:n hydrostaattinen testi 24 tunnin paineella vuotojen varmistamiseksi.

2. Vesikaivojen rakentaminen

• Kaivon syvyys ja virtausnopeusYksittäiset kaivot ovat tyypillisesti 80–150 m syviä, ja niiden virtausnopeudet vastaavat isäntäyksikön vaatimuksia (esim. 0,5 m³/h per 10 kW jäähdytyskapasiteetti).

• Lietteenmuodostuksen estotoimenpiteetAsenna sedimentinerottimia kaivon pohjalle ja suodattimia kaivonpäähän ja puhdista kaivon seinämät säännöllisesti.

3. Putkiliitäntä ja eristys

• Hitsaus ja korroosionestoTeräsputket vaativat korroosionestokäsittelyn (esim. epoksipinnoitteen) hitsauksen jälkeen.

• Eristyksen paksuusValitse eristyksen paksuus ympäristön lämpötilan mukaan (esim. ≥50 mm:n kumi-muovieristys pohjoisilla alueilla).

4. Sähkö- ja ohjausjärjestelmien asennus

• Virtalähteen konfigurointiSuuritehoisille isäntäyksiköille tarvitaan erilliset kaapelit (esim. 16 mm²:n kuparikaapelit 30 kW:n yksiköille).

• Älykäs ohjausAsenna lämpötila-/kosteusanturit, virtausmittarit ja etävalvontajärjestelmät energiankulutuksen optimoimiseksi.

III. Käyttöönotto ja hyväksyntä: Perusteelliset testit suorituskyvyn varmistamiseksi

1. Järjestelmän huuhtelu ja ilmanpoisto
   Asennuksen jälkeen putket on huuhdeltava (virtausnopeus ≥1,5 m/s) epäpuhtauksien poistamiseksi ja ilma on poistettava automaattisten ilmausventtiilien kautta.

2. Suorituskykytestaus

• Lämmitys-/jäähdytystehokkuusOn ylitettävä 90 % suunnitteluarvoista (esim. COP ≥4,0).

• Veden lämpötilan vaihteluLämpötilan säätö on oltava ±2 ℃ käytön aikana.

3. Hyväksymiskriteerit
   Tarkastusten on oltava Maalämpöpumppujärjestelmien suunnittelun tekninen koodi (GB 50366-2005), keskittyen putkien tiivistykseen, sähköturvallisuuteen ja energiatehokkuuden mittareihin.

IV. Tulevaisuuden trendit: Älykkyys ja integraatio

IoT-kehityksen myötä maalämpöjärjestelmät kehittyvät kohti älykästä toimintaa ja monienergiaintegraatiota. Esimerkiksi tekoälyalgoritmit ennustavat kuormituksen vaihteluita isäntäyksikön tehon automaattiseksi säätämiseksi tai integroituvat aurinko- ja energian varastointijärjestelmiin tehokkuuden parantamiseksi.